Blogi17.12.2024
Valaistu rakennus joen varrella
Immanuel Pax: Flower Power. Valoteos valotapahtumassa Valon polku, Turku 2024. Valokuvaaja: Rami Saarikorpi.

Mitä kaikkea julkisen taiteen ekologinen kestävyys voi olla? Kenen vastuulle kestävyys kuuluu ja missä hankintaprosessin vaiheessa? Mitä taiteen elinkaari lopulta tarkoittaa ja miten se tulisi määritellä hankintasopimuksessa?  

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään ratkaisuja taiteen tilaajien ja taiteilijoiden kanssa Turun museokeskuksen hankkeessa Kohti ekologisesti kestävämpää julkista taidetta, joka kulkee työnimellä Teko-projekti. Hankkeen tavoitteena on yhdessä oppiminen, tiedon jakaminen ja lopulta ekologisesti kestävämmät julkisen taiteen tuotannot. 

Varsinais-Suomen julkisen taiteen tilaajia ja tekijöitä osallistetaan koko hankkeen ajan työpajoin ja koulutuksin, joilla halutaan vastata kentän tarpeisiin. 

Hankkeen kahdessa ensimmäisessä työpajassa on pohdittu muun muassa, mikä on julkisen taiteen rooli kestävyysmurroksessa ja miltä näyttää kaupunki, jossa on käynnissä ekologinen jälleenrakennus. Voisiko taide herättää kaupunkilaisia ilmastotoimiin? Miten taiteen tilaajat voisivat tukea taiteilijoiden aloitteita vaikkapa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi?  

Selvää on, että kestävyys tulee huomioida julkisen taiteen hankkeissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kirjata kaikkiin dokumentteihin hankesuunnitelmasta huoltokirjaan sopivalla tarkkuudella. Taideteoksen elinkaaren määrittelyyn liittyy paljon kysymyksiä, ja tätä teemaa käsitelläänkin Teko-projektin kolmannessa työpajassa

Hankkeen tuloksena syntyy pienimuotoinen hankintaopas, joka julkaistaan sähköisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opas liitetään osaksi myös Turun julkisen taiteen ohjelmaa. Hankintaopas sisältää tarkistuslistat julkisen taiteen tilaajalle ja taiteilijalle sekä esimerkkejä ekologisen kestävyyden huomioimisesta sopimuksissa. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki julkisen taiteen tilaajat ja taiteilijat sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Kesällä 2025 päättyvä hanke on saanut rahoitusta Museovirastolta.

**

Kirjoittaja Saara Korpela työskentelee hankkeessa projektikoordinaattorina.