
Taiteen edistämiskeskuksen tilaama tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat julkista taidetta laajasti. Kyselytutkimukseen loppuvuonna 2024 vastanneista 77 prosenttia toivoo taideteoksia arkiympäristöönsä. Myönteinen suhtautuminen on myös selvästi kasvanut edellisestä 2022 toteutetusta kyselystä, jolloin kannattajia oli 70 prosenttia.
Erityistarkastelun kohteina oli kymmenen suomalaista kaupunkia: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Kouvola. Kyselyjä on toteutettu säännöllisesti vuodesta 2014 alkaen.
Tampereella suurin kannatus
Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa julkiseen taiteeseen suhtaudutaan keskimääräistä myönteisemmin. Maaseudulla tai haja-asutusalueilla suhtautuminen on varauksellisempaa, vaikkakin positiivista.
Taiteen myönteinen vaikutus elinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen tiedostetaan kaikkialla, mutta julkisen taiteen rahoittaminen verovaroin jakaa mielipiteitä. Julkisen taiteen suosiota pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa selittää osaltaan kasvukehitys ja rakentamisen suurempi määrä. Pienemmissä kaupungeissa tai maaseutualueilla julkisen taiteen panostuksiin kohdistuu suhteellisesti enemmän epävarmuutta.
Suosituinta julkinen taide oli Tampereella 88 prosentin kannatuksella. Kielteisimmin tai välinpitämättömimmin suhtauduttiin Kouvolassa, jossa 60 prosenttia vastaajista toivoi julkista taidetta ympäristöönsä.
Suomi edellä Ruotsia
Suomalaisten suhtautuminen julkiseen taiteeseen on myönteisempää kuin Ruotsissa. Taiteilijayhdistys Konstnärernas riksorganisationin tilaaman tutkimuksen (Verian, julkaistu 3.1.2025) mukaan Ruotsissa puolet vastaajista näkee taiteen julkisissa tiloissa tärkeänä.
Suosiota yli puoluerajojen ja vastaajaryhmien
Erityisen vahvaa tuki julkiselle taiteelle on vihreiden ja SDP:n kannattajien keskuudessa, mutta myös perussuomalaisten kannattajista 63 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti. Tulokset osoittavat, että julkinen taide yhdistää suomalaisia yli puoluerajojen.
– On todella tärkeää, etteivät taide ja kulttuuri lähde eriytymään politiikassa siten, että ne koetaan vain joidenkin puolueiden asiana. Tutkimustulos on erityisen rohkaiseva juuri tänä keväänä, kun eduskunta ryhtyy käsittelemään kulttuuripoliittista selontekoa. Me tarvitsemme kaikkien puolueiden näkemyksiä ja osallisuutta kulttuuripolitiikan rakentamiseen, toteaa Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö.
Tutkimuksessa selvisi myös, että 77 prosenttia suomalaisista kokee taiteen lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta, ja 79 prosenttia haluaa taidetta sairaaloihin ja hoitolaitoksiin. Lisäksi lähes 70 prosenttia suomalaisista toivoo asuinalueita ja rakennuksia, joissa on panostettu arkkitehtuuriin ja taiteeseen. Ikäryhmistä nuorimmat ja ikääntyneemmät arvostavat julkista taidetta eniten. Naiset (81 prosenttia) suhtautuvat aiheeseen miehiä (72 prosenttia) myönteisemmin.
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 2024 -tutkimuksen toteutti lokakuussa 2024 Verian ja siihen osallistui 1278 yli 15-vuotiasta suomalaista.