Ornamon taideasiantuntija Anna Rikkinen pohtii, mitä annettavaa käsityön perinteellä on julkiselle taiteelle ja rakennusteollisuudelle. Entä voiko muotoilijoiden ja taiteilijoiden käsityöosaamisesta löytyä ratkaisuita maapallon resurssien kunnioittamiseen?
Muotoilijoiden ja taiteilijoiden käsityöosaamista ja -ajattelua on mahdollista soveltaa kaikilla tasoilla elinympäristössämme kaupunkikehityksestä tuotesuunnitteluun, kaupunkitiloista rakennuksiin ja julkisiin taideteoksiin.
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 astui voimaan viisi vuotta sitten. Kestävän kehityksen asettamien tavoitteiden myötä kaikkien toimijoiden on siirryttävä nopeasti ihmiskeskeisyydestä elämäkeskeisyyteen, jossa ajatellaan laajasti elämän jatkumisen mahdollisuuksia maapallolla.
"Mielestäni luovan suunnittelun ammattilaiset voivat juuri tässä hetkessä tarjota erityisiä ratkaisuja. Taide tutkii, muuttaa ja inspiroi muutokseen."
Mielestäni luovan suunnittelun ammattilaiset voivat juuri tässä hetkessä tarjota erityisiä ratkaisuja. Taide tutkii, muuttaa ja inspiroi muutokseen. Taide kuvaa maailmaa eri tavoilla ja puhuttelee meitä syvemmällä ymmärryksen tasolla. Taiteella on kyky nostaa keskiöön juuri elämäkeskeisyys. Elinympäristön rakentamiseen tarvitaan lisää sekä inhimillistä että esteetistä näkemystä.
Käsityön ja rakennusteollisuuden välinen vuoropuhelu
Luovia aloja, kuten taidetta ja muotoilua yhdistää käsityöläisyys. Perinteisessä valmistusosaamisessa ihmisen kädentaidot ovat olleet etusijalla. Minkälaisia ovat käsillä tekemisen ajattelutavat? Miksi ne ovat merkittäviä ja mitä voimme niistä oppia juuri nyt?
Käsitöiden perinnetietous ja osaaminen on pitkään työnnetty syrjään ja jätetty huomiotta. Käsin valmistamisen tekniikat kuitenkin sisältävät omanlaistaan tietoa, joka on ratkaisevan tärkeää elämämme kestävyydelle ja monimuotoisuuden ymmärtämiselle. Usein käsillä tekeminen mielletään teollisen tuotannon vastakohdaksi, mutta todellisuudessa näiden kaikkien keskinäinen suhde on paljon monimutkaisempi.
Taiteen ja muotoilun menetelmät auttavat saamaan eri käyttäjäryhmiä mukaan ja niiden avulla voidaan edistää yhteistyötä ja viestintää. Sosiaalinen osallisuus luo arvoa, joka tukee yhteiskuntaamme monin tavoin. Yhdessä tekeminen kerryttää ymmärrystä, jossa otetaan huomioon eri ikäiset ihmiset, eri kulttuurit ja luonnon tarpeet.
"Muotoilulle on tarvetta erityisesti juuri nyt rakennusalan prosessien ja tuotteiden uudistamisessa."
Käsityöläisammatin ytimessä on tektoninen ajattelu ja materiaalin ominaispiirteiden tuntemus. Muotoilijat ja taiteilijat syventyvät materiaaleihin ja työstä kertyneen tietotaidon avulla voivat määritellä uudelleen materiaalien ja tekniikoiden käyttöä eri sovelluksissa sekä osana teollista tuotantoa. Tästä löytyy Suomesta lukuisia innostavia esimerkkejä.
Esimerkiksi puutaiteilija Ilona Rista tekee integroituja tilataideteoksia, jotka toimivat akustisina reliefeinä ja samalla koristeellisina seininä. Muotobetonin taas keksi lasitaiteilija ja muotoilija Renata Jakowleff, koska hän ihaili betonin nestemäistä luonnetta. Menetelmä on kehitetty yhteistyössä betoninvalmistus- ja konsulttiyritysten Parma Oy:n ja Betoniviidakko Oy:n kanssa. Muotoilija Kirsti Taiviola puolestaan on vuosituhannen alusta lähtien kehittänyt menetelmää lasilinssien valmistamiseksi, joiden avulla hän voi ohjata valoa kuvioihin eri pinnoilla. Hänen luomuksissaan yhdistyvät LEDit ja perinteinen käsityö.
Heidän yhteistyönsä rakennusalan toimijoiden kanssa ovat hienoja esimerkkejä käsityön arvosta ja lisääntyneestä käsityöperinteen käytöstä rakentamisessa.
Muotoilulle on tarvetta erityisesti juuri nyt rakennusalan prosessien ja tuotteiden uudistamisessa. Helsingin seudun kauppakamarin ja Ornamon kyselystä 2021 kävi ilmi, että muotoilua hyödyntävistä yrityksistä jo 67 prosenttia tuottaa muotoilupalvelun itse in-housena. Nopeiden päästövähennysten aikaansaamiseksi tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi kokonaisvaltaista ajattelua, jolla vaikutetaan ihmisten elintapoihin ja asenteisiin. Rakentamisessa on kyse ihmisiä varten tehdyistä tiloista ja ratkaisuista, ja muotoilijat kykenevät mm. osallistamisen menetelmillä luomaan laadukkaita, tarvelähtöisiä ja vihreitä ratkaisuja.
Käsitämme käsillämme
”Aikana, jolloin näyttelyt, ajatukset ja teokset ovat digitaalisesti saavutettavissa ja visuaalinen esitystapa hallitseva, syntyy luonnollinen tarve tuntoaistiin, tarttumiseen ja käsittämiseen käsillämme. Tarttumalla fyysisesti tartut henkisesti.” Tämä lainaus on vapaasti suomennettu tekstiilitaiteilija Sanne Ransbyn ja keramiikkataiteilija Mariko Wadan Århusissa, Tanskassa 2018 järjestetyn työpajan Nordic Hands -katalogista. Kolmessa vuodessa maailma on mullistunut pandemian vuoksi, mutta tarve kosketukseen ja tapahtumien käsittämiseen säilyy. Itse asiassa koskettamisen tarve on jopa lisääntynyt.
"käsillä tekeminen – käsittäminen – auttaa meitä oppimaan ja kehittämään laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja, joiden avulla rakennamme kestävää, elämää kunnioittavaa elämää"
Käsitöiden väitetään usein olevan hidas taidemuoto. Onko hitaus huono asia? Mielestäni ihmiskunta on luonteeltaan hidas. Emme hyväksy muutosta helposti, oman toiminnan muuttaminen on hidasta, mutta muutosta tarvitaan nyt.
Käsillä tekemisen taidot ovat välttämättömiä selviytymisen kannalta: käsillä tekeminen – käsittäminen – auttaa meitä oppimaan ja kehittämään laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja, joiden avulla rakennamme kestävää, elämää kunnioittavaa elämää. Muotoilijoiden ja taiteilijoiden käsityöosaamista ja -ajattelua on mahdollista soveltaa kaikilla tasoilla elinympäristössämme kaupunkikehityksestä tuotesuunnitteluun, kaupunkitiloista rakennuksiin ja julkisiin taideteoksiin.
Anna Rikkinen
Asiantuntija
Ornamo ry
Linkit:
Agenda 2030
https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
Muotoiluala 2021
https://www.ornamo.fi/suhdanne-ja-toimialakatsaus-21/
Muotobetoni
Ilona Rista
Kirsti Taiviola
https://www.kirstitaiviola.com/
Nordic Hands
https://www.nordiskkulturfond.org/fi/inspiraatioprojektit/nordic-hands-handmade/