Blogi19.5.2021
Pieni taideteos kadunkulmalla ruudullisesta neliöstä minne ihminen kurkkaa.
Laura Pehkonen: Balancing Acts, Pasila, Helsinki. Kuva: Miikka Pirinen.

Elinympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen, arjen sujumiseen ja viihtymiseen. Taide ja muotoilu ovat varteenotettavia keinoja luoda parempaa arkea ihmisille. Viime vuosina taidetta on tuotu yhä useampiin rakennushankkeisiin, jonka myötä taide on lisääntynyt arkiympäristössä. Monet suomalaiset saavat nauttia taiteesta julkisissa tiloissa kuten sairaaloissa ja oppilaitoksissa sekä ulkoilualueilla ja kaupunkien keskustoissa.

Taide käyttöön – Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen -hankkeessa on vuosina 2018–2020 kehitetty työkaluja ja ohjeita, jotta luovaa osaamista hyödynnettäisiin aluesuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa laajemmin. Hankkeessa kehitetyt mallit ja tietopaketit tuovat asiakkaalle syvempää ymmärrystä muotoilu- ja taidepalveluiden sekä hankintojen mahdollisuuksista.

Monialaisessa hankkeessa pyrkimyksenä oli kasvattaa taiteen ja muotoilun kysyntää. Hankkeessa lisättiin kuntien julkisen taiteen hankintaosaamista osana kunnan strategista päätöksentekoa. Poliittisten päättäjien, kuntien virkamiesten ja toimihenkilöiden, vaikuttajaelinten ja asukasryhmien välistä yhteistyötä tiivistettiin hallintorajat ylittävissä taidetyöryhmissä.

Taide käyttöön -hankkeen kipinänä ovat yhteiskunnalliset muutokset, jotka muovaavat elinympäristöämme voimakkaasti. Hankkeen alkuun vaikutti vuonna 2017 Rakennetun omaisuuden tila -selvityksessä tehty arvio: ”Rakentaminen ja yhdyskuntien kehittäminen on murroksessa. Niihin vaikuttavat voimakkaat muutosilmiöt: niukkenevat resurssit, kiristyvä talous, kestävän rakentamisen vaatimukset ja väestön ikääntyminen. Rakennusalan prosesseihin on löydettävä uusia ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä. Rakennetun ympäristön laatu määräytyy pitkälti sen perusteella, kuinka hyvin se vastaa käyttäjien tarpeisiin. Luova suunnittelu tarjoaa keinoja elinympäristön kehittämiseen sekä vastaa kiinteistö- ja rakennusalalla vaikuttaviin muutosilmiöihin.”

Halusimme tuoda luovan suunnittelun ratkaisuja tilanteeseen. Väitteemme oli ja on, että luova suunnittelu – taide ja muotoilu – auttaa rakennusalaa parantamaan tuotteitaan, palveluitaan ja suunnittelemaan parempaa elinympäristöä. Samalla tilaajapuolella eli kaupungeissa ja kunnissa on tarve lisätä vuorovaikutusta ja luoda asukas- tai käyttäjälähtöisiä ratkaisuja. Tähänkin luovan alan ammattilaisilla on mainioita työkaluja.

Luovan alan ammattilaisten taitoja tarvitaan rakentamisen alalla juuri inhimillisen ja esteettisen näkökulman lisäämiseen. Muotoilun ja taiteen menetelmät auttavat erilaisten käyttäjäryhmien osallistamisessa, yhteistyön ja kommunikaation lisäämisessä. Sosiaalisesta osallisuudesta syntyy arvoa, joka kannattelee yhteiskuntaamme monin tavoin. 

Muotoilulla saadaan laatua ja kustannustehokkuutta julkiselle sektorille. Laatu tarkoittaa kestävämpää ja tarvelähtöisempää suunnittelua, palveluita ja rakennettua ympäristöä. Julkiselle sektorille muotoilun tuomia etuja ovat käyttäjälähtöisyyden lisäksi säästöt, kun onnistuneet ratkaisut lisäävät toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Keskeistä taiteilijan osaamisessa on nähdä enemmän, ajatella inhimillistä mittakaavaa ja yllätyksellisyyttä, joka vie arkemme toiselle tasolle. Taiteen monipuolinen läsnäolo arjessa on erityisen tärkeää digitalisoituvassa maailmassa. Yhteiskunnassamme tarvitaan taidetta, sillä se ohjaa meitä keskusteluun, jossa toiseus ja uudet mahdollisuudet saadaan esiin.

 

Taide käyttöön -hankkeen koulutukset tarjosivat tietoa julkisen taiteen hankinnoista sekä malleja julkitilojen kehittämiseen asukkaat huomioiden. Hankkeen myötä kunnat ja yritykset saivat käyttöönsä työkaluja ja tietoa luovan suunnittelun integroimiseksi kaavoitukseen ja rakennusprosesseihin.

Hankkeen tulokset ja julkaisut ovat kaikkien hyödynnettävissä. Kaikki materiaalit löytyvät vielä lokakuuhun 2021 asti taidekayttoon.fi -sivuilta ja julkaisut myös julkinentaide.fi -sivustolta.

  • Rakennetaan yhdessä -esite (linkki) kertoo luovan suunnittelun eli muotoilun ja taiteen mahdollisuuksista ja hyödyistä julkisissa tiloissa.  Tiiviit prosessimallit auttavat sovittamaan taidehankintoja rakennushankkeisiin. Julkisen taiteen työkalupakki avaa taidetyöryhmän, taideohjelman ja taideasiantuntijan rooleja.
     
  • Tilaa taitavasti -hankintaohje (linkki) on eri asiantuntijoiden hyväksymä ajanmukainen ohjeistus siitä, kuinka julkisen taiteen asiantuntijapalveluja tulisi hankkia ja kilpailuttaa. Ohjeistusta voivat hyödyntää monet eri toimijat ja tahot.
     
  • Taiderakentamisessa.fi -verkkosivusto (linkki) kokoaa ammattimaiset tekijät tilaajan ulottuville. Sivustolla näkee taiteen moninaisuuden ja löytää sekä taiteilijoiden että taidekonsulttien referenssejä ja yhteystietoja. Palvelusta löytyy kattava kooste kuvia erikokoisista infrahankkeista ja julkisista tiloista.
     
  • Matkalla julkisen taiteen asiantuntijaksi -työkirja (linkki) on työkalu luovan alan palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Työkirja ohjaa luovan alan ammattilaisia tunnistaman omia vahvuuksia, tilaisuuksia tarjota palveluja sekä tarpeellisia verkostoja. Julkisen taiteen välittäjäpalveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen on tärkeää, kun halutaan kasvattaa taidekentän palveluiden toiminnan laatua. Ammattimaisilla palveluilla yhdistetään julkinen taide sujuvasti rakentamiseen.
     
  • Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät -selvityksessä (linkki) tunnistettiin julkisen taiteen taloudellisista vaikutuksista keskeisesti seuraavat: 1) taiteilijoiden, luovien suunnittelijoiden ja taideasiantuntijoiden työllistyminen, 2) kaupunkikehittäminen ja imagovaikutukset ja 3) aluetaloudelliset vaikutukset. Julkinen taide on rakennuttajalle investointi, jonka kannattavuutta voi tarkastella erilaisin menetelmin. Julkisen taiteen vaikutusten arvioinnin ensimmäinen askel on sisällyttää ajatus vaikutusten arvioinnista ja ennakoinnista julkisen taiteen periaatteisiin ja alueellisiin taideohjelmiin.

 

Anna Rikkinen
Projektipäällikkö, Ornamo ry
Muotoilun asiantuntijajärjestö