Pääkaupunkiseudun ratikkahankkeissa satsataan julkiseen taiteeseen. Espoossa Raide-Jokerin reitillä on neljä teosta, Vantaalla taidekoordinaattorin kilpailutus on meneillään.
Teksti: Minnamaria Koskela
Raide-Jokerin pysäkillä Laajalahdessa aika ei käy pitkäksi, sillä pikaratikkaa odottaessa voi katsella nykytaidetta. Kuvataiteilija Kati Immosen värikäs ja hauska Rhodojen suojassa -teos (2022) on toteutettu osana betonista melukaidetta. Sen takana on asuinalue ja toisella puolen tietä metsikkö, jossa on laajalahtelaisen kunnallispoliitikon ja kotiseutuvaikuttajan Anja Pankasalon perustama alppiruusupuisto.
Alppiruusujen kukintoihin ja lehtiin kuvatut tapahtumat kertovat Laajalahdesta ja sen historiasta. Kuviin on ikuistettu niin Elfvik Helsinki -linja-autoa odottava äiti lapsineen kuin hevoskyydillä kulkeva seuruekin. Taideteos on toteutettu yhteisöllisesti alueen asukkaiden toiveita kuunnellen. Vesiväritekniikalla tehdyt maalaukset on tulostettu säänkestäville alumiinikomposiittilevyille, jotka on kiinnitetty betonikaiteen etupuolelle.
Pikaraitiolinja 15, toiselta nimeltään Raide-Jokeri, on liikennöinyt Helsingin ja Espoon väliä lokakuusta 2023 lähtien. Sen Espoon puoleisella osuudella on 12 pysäkkiä, joista neljässä on julkista taidetta. Rhodojen suojassa on yksi näistä. Muut kolme ovat kuvataiteilija Armi Tevan Linnuntie Otarannassa (2022), kuva- ja ympäristötaiteilija Jenni Tieahon Hummani hei! (2023) Vermossa ja kuvataiteilija Germa Huijbersin Lippumeri (2003) Leppävaaran Alberganesplanadilla.
Espoon Raide-Jokerilla on oma taideohjelmansa. Sen on laatinut konsulttitoimisto PAAF. Raide-Jokerin teosten kuratoimisesta on vastannut EMMA Espoon modernin taiteen museo.
”Kyseessä positiivinen asia, jossa kaikki voittavat”
Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanskan mukaan Raide-Jokerissa julkisen taiteen tavoitteena on ilahduttaa ihmisten arkea ja kulkemista.
– Sen sijaan, että pysäkeillä olisi vain harmaita elementtejä, niille voidaan tuoda taidetta, joka tuo iloa ja valoa käyttäjille.
– Samalla voimme tuoda näkyvyyttä erilaisille tahoille ja toimijoille, Tanska kertoo.
Alppiruusupuisto on hyvä esimerkki näkyvyyden lisäämisestä taiteen keinoin. Jos Laajalahden pysäkin melukaiteessa ei olisi alppiruusuaiheista taideteosta, ei ohikulkijalla olisi aavistusta lähellä sijaitsevasta rhodopuistosta. Jenni Tieahon Hummani hei! teos Vermon raviradan aidassa puolestaan edistää hevosurheilun näkyvyyttä.
Hankkeeseen osallistui kolme toimijaa, EMMA Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunkitekniikan keskus ja Vermon ravirata. Teoskokonaisuudesta ja valojen suunnittelusta vastaavat Tieaho ja valotaiteilija Pekka Järvilehto.
Sen ohella, että taideteokset asennettiin aitaan, osa umpinaisesta aidasta korvattiin verkkoaidalla. Raviradan toimitusjohtaja Pertti Koskenniemi iloitsee siitä, että ohikulkijat, joita Raide-Jokerin myötä on aiempaa enemmän, näkevät sekä hevostaidetta sisältävän aidan että oikeita hevosia.
– Minusta on hienoa, että meillä on taidetta, joka kertoo siitä, mitä aidan sisäpuolella tapahtuu.
– Tämä on loistavaa markkinointia sekä Vermon raviradalle että koko hevosurheilulle. Kyseessä on positiivinen juttu, asia, jossa kaikki voittavat, Koskenniemi kuvailee.
Kaupunki ei ole koskaan valmis
Hollantilaisen Germa Huijbersin Lippumeri valmistui jo ennen Raide-Jokeria. Teos kuuluu EMMAn kokoelmiin ja on nykyisin yksi Raide-Jokerin teoksista. Lipputangoista ja niissä liehuvista lipuista koostuva teos on luonteeltaan yhteisöllinen. Ajatuksena on, että se muuttaa välillä ilmettään. Tähän mennessä lippuja ovat suunnitelleet niin Leppävaaran koululaiset kuin läheisen senioritalon asukkaat.
Raide-Jokerin rakennustöistä johtuen osa lipputangoista on jouduttu poistamaan ja teos siirretään uuteen paikkaan Alberganesplanadin toiseen päähän.
– Haasteena on se, ettei kaupunki ole koskaan valmis. Aina tapahtuu jotain. Vanhaa puustoa on poistettu ja keväällä tullaan istuttamaan uudet. Tietenkin kestää aikaa, ennen kuin ne kasvavat, Tanska kertoo.
Ajatuksena on, että taidetta voitaisiin tuoda myös Raide-Jokerin päätepysäkille Keilaniemeen.
– Siellä olisi paikka jollekin vähän merkittävämmällekin aiheelle tai taideteokselle, mutta maankäytön suunnittelu on siellä vielä kesken. Ja nyt ollaan sellaisessa markkinatilanteessa, että kaikki hankkeet haukkaavat hieman happea, Tanska valottaa.
Soiva maamerkkiteos Keimolanmäellä
Vantaan ratikan julkisen taiteen asiantuntijana toimii Vantaan taidemuseo Artsi. Taideohjelman on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy.
Vantaalla ratikan tavoitteena on yhdistää kaupunkikeskuksia taiteen keinoin. Ratikan reitille sijoittuu taidehankkeita, joista osa, noin 20 teosta on jo olemassa olevia taideteoksia ja osa valmistumassa olevaa taidetta, kuten Aviapoliksen, Annefredin ja Tikkurilan alueilla on käynnissä olevat hankkeet. Vantaalla ratikan taiteeseen on varattu 3 miljoonaa euroa. Vantaalla taiteen yleissuunnitelma nivoutuu alueellisiin taidesuunnitelmiin, jotka nivoutuvat toisiinsa.
– Esimerkiksi lentokentän läheisyyteen rakentuvalle Aviapoliksella on oma taidesuunnitelma ja se huomioidaan ratikan taiteen yleissuunnitelmassa, Vantaan taidemuseo Artsin päällikkö Pauliina Kaasalainen kertoo.
Ratikan taiteessa noudatetaan teemoja, kuten osallisuus, yhteisöllisyys, ekologisuus ja luonnon monimuotoisuus sekä tieteen ja taiteen yhdistäminen. Taiteen lajeiksi ovat valikoituneet ajankohtaiset, kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset sekä kaupunkilaisia osallistavat taidemuodot: maamerkki- ja kokonaistaideteokset, toiminnalliset teokset, rakenteisiin integroitu taide, valotaide sekä bio- ja ympäristötaide, joita voidaan vielä täydentää digitaalisin elementein.
– Maamerkkiteoksissa ei ole kyse siitä, millä tekniikalla ne on tehty, vaan ajatuksena on, että alueille halutaan luoda selkeitä visuaalisia kokonaisuuksia, joista muodostuu tunnistettavia maamerkkejä eri alueille, Kaasalainen valottaa.
Hyvä esimerkki jo valmistuneesta maamerkkiteoksesta on kuvataiteilija Marjukka Korhosen ja äänisuunnittelija Markus Raivion Ombra Keimolan asuinalueella. Siinä Keimolan kilpa-ajojen entinen valvontatorni on muutettu instrumentiksi, joka reagoi ihmisten liikkeisiin ja puhkeaa soimaan. Hauska Ombra on yhteisöllinen ja asukkaita aktivoiva taideteos.
Vantaalla suositaan taiteilijavetoista kuraattorimallia
Vantaan ratikan hankkeessa on meneillään koordinaattorin työhön ja kuratointiin liittyvä kilpailutus (linkki), joka päättyy 11.3.2024. Koordinaatiotyö ostetaan ulkopuolisena palveluna. Tampereen Ratikka otettiin käyttöön vuonna 2021. Siitä saatuja kokemuksia hyödynnetään Vantaalla.
– Olemme konsultoineet Tamperetta esimerkiksi ulkoisten palveluiden kilpailuttamisesta.
Vantaalla suositaan mallia, jossa kullekin taiteen lajille on valittu omat päätaiteilijat, jotka toimivat myös kuraattoreina teemallisille kokonaisuuksille. Mallissa nimetään ratikan taiteen koordinaattori ja kuusi päätaiteilijaa yleissuunnitelmassa esitettyjen taiteen lajien mukaisesti.
– Tiiviin yhteistyön kautta on mahdollista saada rohkeampia ideoita myös konseptitasoisiin taidesuunnitelmiin ja alueiden kehittämiseen, eikä ainoastaan yksittäisten teosten toteutukseen.
Esimerkkejä tästä ovat Aviapoliksen ja Annefredin alueet. Aviapolis on suuralue, logistiikkakeskittymä, josta taiteen avulla pyritään kehittämään viihtyisää asuinaluetta. Sinne kaavaillaan sekä kansainvälistä wau-arkkitehtuuria että osallistamisen kautta tuotettua taidetta.
Pysyvien taideteosten ohella mukana on myös väliaikaista taidetta.
– Puhutaan suurista, monien vuosien projekteista. Alueet tulevat olemaan pitkään rakennustyömaina. Ankeutta ja keskeneräisyyttä voidaan helpottaa väliaikaisilla taideteoksilla, Kaasalainen sanoo.
