Kati Ots luotsaa Tallinnan uusia julkisen taiteen hankkeita, joissa taide on osa kaupunkikehitystä ja kaupunkilaisille on annettu suoraa valtaa. Tapasimme Otsin Tampereella julkisen taiteen kevätpäivässä, jossa hän kertoi suomalaisyleisölle Tallinnan julkisen taiteen ajankohtaisista ilmiöistä.
Miten kertoa tallinnalaisille, että julkinen taide voi olla niin paljon muutakin kuin monumentteja? Ja miten kohdata monumenttien kantama historian painolasti?
Näitä kysymyksiä on pohtinut paljon virolainen Kati Ots, Tallinnan kaupungin uusi julkisen taiteen kuraattori. Tehtävä on uusi, ja Ots tehtävässä ensimmäinen henkilö.
Otsin työkavereina eivät ole kuraattorit ja konservoijat vaan arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden tiimi. Hänen tehtävänsä on tuoda kaupunkikehityksen asiantuntijoille taiteen näkökulmaa uudessa kaupungin strategisten hankkeiden osastossa.
Uuden poikkihallinnollisen osaston perustaminen oli viime vuonna aloittaneen uuden kaupungin johdon uudistuksia.
- Tuntuu että tämä uusi osasto voi olla kaupunkikehityksessä merkittävä käänne, ja ainakin julkisen taiteen kentälle se on ollut sitä jo nyt, Ots kertoo.
Otsin työmaa on laaja. Siinä missä esimerkiksi Helsingin taidemuseossa työskentelee kokonainen julkisen taiteen osasto, on Ots kaupungin ensimmäinen ja ainoa julkisen taiteen parissa työskentelevä asiantuntija.
Taidetta pölyttäjien valtatielle
Tallinnassa entisellä ratapihalla kulkeva, Telliskiveltä lähtevä ja kuuden kaupunginosan alueelle ulottuva sähkötolppalinja päätettiin hiljattain siirtää kaapeliksi maan alle.
Tästä kaupunkikehityshankkeesta aukesi kiinnostava uusi mahdollisuus julkiselle taiteelle, kun paikalle lähdettiin etsimään uutta elämää puistona. Luonnon monimuotoisuutta tukeva hanke sai nimen pölyttäjien valtatie (putukaväil).
- Työ alkoi antropologisella tutkimuksella, jossa tutkittiin paikallisten käsityksiä kaupunkia halkovasta ratapiha-alueesta. Ihmiset kuvailivat aluetta monotoniseksi, ja että sitä ei oikein edes hahmoteta paikaksi. Alueelle toivottiin esimerkiksi levähdyspaikkoja, Ots kuvailee hankkeen alkuvaiheita.
Näiden ajatusten pohjalta syntyi taidekilpailu Place Buzz.
Kilpailuun tulleesta 19 kilpailuehdotuksesta kansainvälinen jury valitsi kaksi voittajaa, ja lisäksi yksi voittajista valittiin kaikille tallinnalaisille avoimella verkkoäänestyksellä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaupunkilaiset pääsivät suoraan valitsemaan voittajan. Ääniä annettiin 1 051 kappaletta.
Kolme väliaikaista taideteosta tulevat olemaan esillä syksystä 2022 vuoden 2023 loppuun saakka.
Monumentteja ja katutaidetta
Kati Otsin mukaan Viron kaupungeissa julkisen taiteen rakenteet ovat ohuempia kuin Suomessa. Toisaalta katutaiteen kenttä on erittäin eläväinen niin Tallinnassa kuin esimerkiksi Tartossa. Tällä viikolla Tallinnassa avataan ensimmäinen laillinen graffitiseinä.
- Suhteessa katutaiteeseen on tapahtunut nopea muutos. Vuonna 2016 kaupunki alkoi kannustaa tallinnalaisia muraalien maalauttamiseen, Ots kertoo.
Tallinnan julkisesta taiteesta suuri osa on monumentteja eri aikakausilta.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 oli myös julkiselle nykytaiteelle aktiivinen vuosi, mutta sen jälkeen installaatioita on nähty vähemmän. Viimeisen parin vuoden aikana julkisen taiteen komissioita on ollut muutamia, ja ne ovat olleet kaikki muistomerkkejä tai vastaavia.
- Haasteita aiheuttavat julkisen taiteen kunnossapito, ylipäätään resurssien riittäminen sekä tuntemuksen lisääminen siitä, mitä julkinen taide nykyään voi olla. Lähiaikoina aiommekin uudistaa julkisen taiteen tilauspolitiikkaa laatimalla sitovat linjaukset taideteosten hankintaan, Ots kertoo.
Viron valtio on noudattanut prosenttiperiaatetta vuodesta 2011 lähtien. Tähän mennessä sen periaatteen turvin on syntynyt yhteensä 124 teosta, joista neljännes sijaitsee Tallinnassa. Taiteilijat ovat kritisoineet toteutustapaa esimerkiksi turhan vaikeasta byrokratiasta ja liian pienistä budjeteista, ja hiljattain teoskohtaista budjettia korotettiinkin.
- Tallinnassa tarvitsisimme myös lisää dataa ja julkiset taideteokset sähköiselle kartalle, kuten esimerkiksi Helsingissä. Tätä dataa voisi käyttää myös päätöksenteon tukena kun pohditaan, mihin päin kaupunkia uusia julkisia taideteoksia sijoitetaan, Ots sanoo.
KATI OTS
- Tallinnan julkisen taiteen kuraattori
- Opiskellut kuratointia Viron taideakatemiassa, Wienissä sekä Kuvataideakatemian Praxis-ohjelmassa
- Työskennellyt aiemmin New Yorkissa Creative Time -järjestön julkisen taiteen ohjelmassa
- Kirjoittaa parhaillaan opinnäytettä monumenttitaiteen misogyniasta
Teksti ja kuva: Hanna Hannus