Aalto-yliopiston kampukselle on hankittu kahteen uuteen rakennukseen yhteensä kahdeltatoista taiteilijalta. Espoon Otaniemessä sijaitseva yliopisto noudattaa prosenttiperiaatetta. Yliopiston julkisen taiteen tarkoitus on luoda kampukselle innostava ympäristö, joka tuo iloa ja uusia ajatuksia opiskelijoille, henkilöstölle ja vierailijoille.
Aalto-yliopiston viime vuonna valmistuneen Kide-rakennuksen taiteen teema on jahdata aaltojen ideaa. Aalto viittaa tietenkin myös Aalto-yliopiston nimeen.
Pääsisäänkäynnissä on taiteilija Baptiste Debombourgen teräksinen taideteos In motion, joka virtaa kuin tilaan tunkeutuva keskeyttämätön neste. Taideteos tuo rakennukselle oman karaktäärin, joka näkyy laajasti myös ratikassa ohikulkeville. Debombourgin teoksia on laajasti esillä kansainvälisesti. Tämä on hänen ensimmäinen pysyvä taideteoksensa Suomessa.
Baptiste Debombourg suunnitteli In motion -teoksen Kide-rakennukseen paikkaan, jossa ihmiset ohittavat sen eri nopeuksin. Teokseen hän halusi valoa heijastavan, peilimäisen materiaalin, joka luo vahvan vuorovaikutuksen myös rakennuksen ulko- ja sisätilojen välille.
Ruostumattomasta teräksestä valmistetetun aaltomaisen pinnan vuoksi sen heijastama kuva on kuitenkin aina uniikki. Rakennuksen ulkopuolella teos näyttäytyy eri kohdissa hyvin erilaisena eri vuodenaikoina, eri vuorokaudenaikoina. Teos jatkuu rakennuksen aulatiloissa. Debombourg haastaa pohtimaan, mistä teos alkaa, mihin se päättyy.
Aalloissa on ajatus toistosta, kuten myös monissa taiteen tekniikoissa, erityisesti perinteisessä grafiikassa. Kide-rakennuksen toisen ja kolmannen kerroksen toimistotiloista löytyy grafiikkaa neljältä taiteilijalta: Inka Bell, Kari Laitinen, Sanna Hellikki Suova ja Sakke Yrjölä.
Marsio- rakennuksessa teemana taiteen ja tieteen syleily – inspiraatiota aivotutkimuksesta
Marsio-rakennuksen julkisen taiteen tarkoituksena on saada tiede ja taide syleilemään toisiaan. Taide luo mielikuvituksellisen ympäristön opiskelulle ja työlle ja yksinkertaisesti kannustaa ihmettelyyn.
Rakennuksen edustalle teokseksi valittiin Laura Könösen kiviveistokset, jotka asennetaan myöhemmin. Toisen ja kolmannen kerroksen studio ja työskentelytiloissa on kuratoitu kokoelma kuuden taiteilijan, Wilma Hurskaisen, Noora Sandgrenin, Jari Silomäen, Maija Tammen, Saana Wangin ja Sheung Yin, valokuvataidetta.
Rakennuksen pääportaikossa on Maija Luutosen viidestä maalauksesta koostuva paikkasidonnainen Enta, joka haastaa muistin kapasiteettiamme portaissa liikkuessamme. Kuvataiteilija Luutonen on jo pidempään käsitellyt töissään muistin ja unohtamisen suhdetta katsomiseen, tunnistamiseen ja toistoon. Enta-teos koostuu useista eri kuvapinnoista, jotka ovat kuin irrallisia muistikuvia, joista katsoja muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden. Inspiraatiota teokseen Luutonen on saanut tutustuessaan Aalto-yliopistossa tehtävään aivotutkimukseen.
Luutonen on toteuttanut kuitubetonilevyille sarjan maalauksia. Pohjamateriaali myös näkyy jokaisessa maalauksessa. Taiteilijan sanojen mukaan maalauksissa on paljon asioita, joita voi tunnistaa sekä asioita, joita ei aivan pysty tunnistamaan. On mahdollista, että Enta näyttäytyy eri tavalla Marsio-rakennuksen kertakävijälle kuin hänelle, joka asioi rakennuksessa päivittäin. Maalaukset on ripustettu Marsion kolmeen kerrokseen. Ne on sijoitettu siten, että katsojan on mahdollista nähdä maalaus useammasta kohdasta. Kaikkia teoksia ei voi nähdä samanaikaisesti, joten katsojan tulee luottaa muistiinsa.